Reilu kuukausi on mennyt. Ja mitä ollaan tehty?

Seuraamista:

Ensin kokeilin seuraamista kosketuskepin kanssa sisällä. Kosketuskepin rooli tässä treenissä on muokata kaunis pään asento seuraamisessa. Kokeilin muutaman kerran, mutta sisällä harjoiteltuna tila tuntui kovin ahtaalta. Jätin siis asian hautumaan.

Nyt, kun lunta ei ole paljon eikä kylmäkään häiritse namien antamista kädestä, ollaankin harjoiteltu ulkona. En ole antanut vihjesanaa innokkaasti, olen ikään kuin sheipannut eli napannut liikkeen lennosta, kun koira on luontaisesti seurannut. Käytännössä olen tehnyt pieniä juttuja silloin tällöin ilman suunnittelua.

Tänään videoin Piitun seuraamista, jotta pääsisin kärryille siitä, missä mennään. Yllätys oli suuri, kun videota katsellessani tajusin, miten vinossa koirani on! Ei se niin vinolta näytä ulhäältä päin katsottuna.. Suoraan kävelyä pitää siis harjoitella.

Mukavasti Piitu kuitenkin tekee. Se lämmittää :-)

 

Kielenymmärtämistä:

Olen yrittänyt terävöittää Piitun kuuloaistia antamalla huti-käskyjä, kuten "pöllö", "lamppu", "kattila" jne. Eli hämäyssanat on tulleet aina tuttujen käskyjen lomassa. Piitu on pikkuhiljaa tajuamassa leikin säännöt. Tarkoituksena on, että Piitu oppisi kuuntelemaan käskysanaa, eikä arvaamaan/päättelemään, mitä käsken. Tää on ihan hyvä treeni, jota teen varovasti ja vähän kerrallaan.

 

Nenätyöskentelyä:

Piitu rakastaa nenän kanssa työskentelyä! Luulen, että se vaikuttaa positiivisesti myös toko-harjoitteluun.

 

Tällä tavalla ollaan kuukausi saatu kulumaan. Paikallamakuun kestoa pitäisi harjoitella. Se aloitetaan heti kun löydän saamani aikataulukko, jonka mukaan edetään ;-)

Liitän vielä linkin youtube-kanavaani, jossa meidän seuraamista voi käydä vilkaisemassa.

 

Piitu on selvästi tajunnut luopumisen idean niin tehokkaasti, ettei ota kädestäni namia, kun yritän palkita sitä toisen tempun opettamisen yhteydessä. Voi äiti...

Tässä ei muu auta kuin nöyrtyä ja alkaa alusta. Olen kolme viimeistä vuotta kuvitellut tietäväni jotakin opettamisesta. Mutta en nähtävästi tiedäkään kovin paljon. Katselin kuvaamiani koulutusvideoita parin vuoden takaa ja kauhukseni huomasin, miten huonosti osaan opettaa. Ei ihme,että olen ollut turhautunut "koiran tyhmyyteen". Asia on kuulkaa niin, että se on tyhmä joka haukkuu muita!

Tässäpä pieni näyte luopumisprosessista.

Ai niin, tämän kanavan videoita olen katsellut. Aika pätevää, eikö?

 

Olen kuullut useasti puhuttavan luopumisesta. Olen kuvitellut tietäväni mitä sillä tarkoitetaan. Usein kuulen komentosanan "jätä", joka ilmeisimmin on juuri sitä luopumista. Piitu jättää suosiolla kaiken irti-komennolla, joten en ole perehtynyt luopumisen käsitteeseen sen syvällisemmin.

Nyt se sai uuden merkityksen, kun halusin opettaa koiralle peruuttamista. Olin opettanut sitä jonkin verran huonolla menestyksellä, joten Johanna kehotti opettelemaan luopumista.

En ole vielä päässyt jyvälle jutun juonesta, enkä varsinkaan siitä, mihin ominaisuutta käytetään jatkossa (peruuttamisen lisäksi), mutta eiköhän se valkene ajan saatossa!

Target-harjoittelu sen sijaan on ihan selvää pässin lihaa. Nyt vaan tajuan, miten monipuolisesti sitä voi käyttää tokossa. Heti mieleen tulee este ja ruutu. Katsotaan mitä kaikkea sillä osataan jatkossa tehdä!

Heippa,

Olen Piitu-koiran omistaja ja päättänyt toteuttaa pitkäaikainen haaveeni osallistua toko-kisoihin.

Mitä olen tehnyt asian hyväksi? Kaikennäköistä olen Piitun kanssa harjoitellut neljän vuoden ajan: Koira osaa erinäisiä temppuja käskystä ja vähemmän käskystä. Lisäksi Piitulla on erittäin toimiva nenä, jota ollaan kouluteltu Koirakoulu Dogfunin nenätyöskentelykursseilla Jenny Koljosen ja Ilkka Hormilan opastuksella. Vaikka olenkin ollut hieman kunnianhimoton, koira ei kuitenkaan ole ihan sohvaperunana lojunut.

Nyt, kun olen päättänyt päättää aikuisten oikeasti osallistua ihan ekoihin ALO-kisoihin, halusin jonkun personal trainerin lyömään meille tahtia. Henkilökohtaiseksi valmentajakseni valitsin Koirakoulu Vainun kouluttajan Johanna Pyhtilän.

Kerrottakoon vielä, että ilman Koirakoulu Pikkuhukan kouluttajan Taina Auran palveluita minulla ei olisi niin ihqu-ihana-söpökuono-piilupiitukka -koiraa. Taina on antanut kipinän naksutinkoulutukseen ja tukenut perehtymistäni siihen.